Haaste

Sain Helmin blogissa haasteen, johon nyt tartun.

"Kerro (ilman materiaalisyyllisyyttä) mitkä viisi tavaraa ostaisit jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa."

1. Omakotitalo, joka sijaitsisi käytännön syistä Helsingissä - kuitenkin rauhallisella, miellyttävien ihmisten asuttamalla alueella, josta olisi kuitenkin näppärät julkiset yhteydet myös ytimeen päin. Huoneita saisi olla useita. Voisi olla vitivaaleaa koivulattiaa, keittiössä ja kodinhoitohuoneessa kuitenkin kaakelia, huoneet olisivat korkeakattoisia ja valo tulvisi sisälle asuntoon... Sauna saisi olla ja oma suojaisa piha. Merinäköalatkaan eivät olisi pahitteeksi. ;)

Kuva.

2. Halajan tällä hetkellä uutta puhelinta ja ottaisinkin mielelläni vaikkapa pian myyntiin tulevan Nokia Lumian - saadakseni itselleni kerrankin ajan hermolla olevan näpertelylaitteen. :) (Nykyiseni on vuosia vanha...)

3. Toivematkakohteita mulla on enemmän kuin sormia käsissäni, mutta ajankohtaisin toive tällä hetkellä päästä Barcelonaan. Ottaisin oikein pitkän reissun kaikilla herkuilla kun rahasta ei tarvinnut piitata ja kiertäisin nähtävyydet ja söisin kalliisti ja maistelisin espanjalaisia punaviinejä... Toki nauttisin useita päiviä paikan päällä myös ilmaisesta ilosta eli auringossa löhöämisestä.

Kuva.

4. Hyvin rakennettu kesämökki Savosta tai Kainuusta järven ääreltä.
Meillä on tällä hetkellä mökkipaikka suvun puolesta, mutta en tiedä tuleeko se olemaan saatavillani hautaan asti. Joten nyt kun kerran on rahaa, niin ostanpa varmuudeksi oman rauhan tyyssijan koti-Suomesta!

5. Hmmm... viimeisenä menisin jo hömpän puolelle eli tekisin törsäykierroksen vaateliikkeisiin (miks ei muihinkin) ja ostaisin kaikki ne vähän liian kalliit vaatekappaleet, joihin toisinaan ihastun.

Mekkokuva blogista, mekko ilm. Urban Outfittersin.


Tässä vaiheessa kelluisin erittäin autuaana materiaalimeressäni! Mutta kuten tiedämme, niin materiaali ei ole avain onneen jos jotain oleellista puuttuu...
Laitan haasteen eteenpäin kaikille tämän postauksen tähän asti lukeneille, jos riittää intoa ottaa haaste vastaan.

Lisää ovisspekulointia

Eritevaroitus. Viikonlopun kuivuus taittui, ja toissapäivänä ja varsinkin eilen oli sen verran limaista vuotoa että voisi kuvitella oviksen sattuneen eiliselle eli kp 16. Myös leukaan tuli hormonipiikkiä symboloiva finni, joka tukee teoriaani. Onneksi maanantaina heiluteltiin peittoa niin sanotusti, joten jälleen on tässäkin kierrossa sijaa raskautumistoiveille. Kunnes kp1 koittaa taas noin helmikuun 7. päivänä...
Ensi viikolla mies pääsee lääkäriin ja ehkä saamaan tyroksiinikuuria lievään hypotyreoosiinsa. Sitä odotellessa yriteltiin vielä "huonommalla mällillä." (En oo ehkä yhdestäkään blogista lukenut mälli-sanaa, joten päätin rohkaistua ja kokeilla.)

Kuivaa - kp 13

Tänne ei kuulu mitään ihmeitä, mutta ajattelin kirjoitella että olen elossa ja käyn kyllä lueskelemassa muiden blogeja. Mulla on nyt ehkä viikon verran ollut ongelmaa joidenkin blogien kommentoinnin kanssa. Kommentointia klikkaamalla tulee jumiin jäävä sivu, jolta en pysty lukemaan edes muiden kommentteja... Tämä esiintyy jostain syystä vain muutamassa blogissa, mutta ei kaikissa.
Mulla on viime päivinä ollut olo tosi "saharamainen" kuiva olo - noin fyysisesti siis. Tämä kielii mielestäni osaltaan siitä että tässä kierrossa ovulaatio ei olisi yhtä aikainen kuin viimeksi, jolloin se oli tässä vaiheessa jo tapahtunut. Nyt on kiertopäivä 13 (tai 12 laskutavasta riippuen). Eilen ja toissapäivänä meillä oli yritystä, vaikka siemenet saivatkin riittämättömyystuomion hoitopoliklinikalta. Siittiöiden määrän olisi pitänyt olla 15 miljoonaa mutta muistaakseni oli vain 3,5 miljoonaa... Onhan sitä siinäkin määrässä kuitenkin muutama, joten kai sitä yhä voi toivoa...

Tässä nyt seurailen vähän lähipäivinä että lisääntyykö valkovuoto/limat, ja että voisinko tunnistaa oviksen sillä tavoin... Mutta kuitenkin aika kevein mielin, sillä en oikeastaan usko tärppiin näillä eväillä enää. Mies on nyt varannut ajan lääkärilleen ja ehkä seuraavan kiertoni aikana hänen kilpirauhasarvojaan aletaan hoitaa lääkkein, luulisin.


Kuva National Geographic.



Uutta tietoa

Saimme tutkimusklinikalta hieman valaisevaa tietoa. Miehen kilpisrauhasarvo viittaa vajaatoiminnan suuntaan ja sitä tulisi alkaa hoitamaan. Myös oikeaoppisesti tehty toinen siemennestenäyte ei ollut mikään erityisen tasokas, liikkuvuus ja määrä olivat viitearvojen alapuolella. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi kuulemma vaikuttaa siittiötuotantoon, joten kilpparia pitäisi nyt alkaa oman lääkärin kautta hoitamaan ja 3 kuukauden päästä toimittaa jälleen uusi siemennestenäyte. Että näin. Olen ihmeellisen tyytyväinen tähän tulokseen, vaikka en minä nyt siitä mitenkään iloitse että jotain on pielessä. On kuitenkin jotain mitä voi koittaa tehdä asian parantamiseksi ja jotenkin tuo miehen tyroksiinikuuri ei kuulosta edes kauhean pahalta hoidolta... Siinä saa pari kuukautta tuumailla ja yritellä onneaan ihan rauhassa. Ja kappas miten mukavasti en minäkään mennyt alkuviikosta varaamaan sitä kiertokartoitusta, sillä tämän tuoreen informaation valossa sitä on kuulemma turha tehdä tällä hetkellä. :) Kuulostaa hienolta, sillä kuten juuri viimeksi marmatin niin eipä olisi kiinnostanutkaan.

Meille todettiin että esimerkiksi inseminaatiota olisi turha lähteä yrittämään tämänkertaisen näytteen perusteella. Tehdäänpä siis korjaustoimenpiteitä ja toivotaan että ne auttaisivat asiaa!

Tutkimustauko

Ei ole huvittanut varata aikaa munatorvien aukiolotutkimukseen, vaikka tämän kierron alkaessa minun piti tehdä niin. Sen verran oli kivulias aloitus taas että ajatus tutkimuksesta, johon on kuulemma hyvä varautua nappaamalla pari Buranaa, ei kiinnosta tipan vertaa! En usko että lapsettomuutemme syy olisi minun sulkeutuneet munatorvet, mutta kai sekin on sitten pakko todeta virallisesti. Mutta saapi odottaa!!

Toisen yrityksen siemennestevastauksia emme vielä tiedä, mutta jostain syystä odotan suurimmalla mielenkiinnolla niitä. Ehkä jopa jossain mieleni perukoilla epäilen siemeniä syyllisiksi lapsettomuuteemme...

On kiertopäivä 3.

Uusi vuosi, vanhat kujeet :(

Voisin kiroilla sivun täyteen kuvaamaan eilisillan tuntojani. Paskaa, paskaa, paskaa! Pahinta on tuska hyökkää samanaikaisesti kehoon ja mieleen, ja nyt tuli täysteholla molempiin kohtiin.
Vahvempi särkylääke heti aamusta naamaan, ja tämä päivä näyttää jo vähän kirkkaammalta tulevan katkeran ja yksin kuolevan naisen silmin... Loppulauseesta vois päätellä, että mitäs valoisampaa tuossa nyt on, mutta aion tästä kuitenkin kerätä luuni kuntosalille. Jospa sieltä sais jotain hyvää oloa?

Kp 23

Kevyt jomotus jatkuu, ja pettymystä ennen on jännitys.

Toiveikas, kp 22

Toiveikkaina jälleen! Tänään alkoi rintojen aristus (tää alkaa olla mulla jo vakiohavainto näillä päivillä), ja aiemmin kuluvalla viikolla kuvittelin tuntevani pientä vihlaisuntapaista toisessa rinnassa. Lisäksi alavatsalla tuntuu kevyttä painon tunnetta.

Ehkä olen siksi niin toiveikas, koska jouluna puuhailimme ahkerasti tietämättä edes että ovulaatio tapahtui jo tuolloin. Heti joulun jälkeen ultrassahan ei enää näkynyt mitään munarakkulaa, ja hykertelin onnessani että sattuipas somasti! Yrityksen puutteesta meitä ei voi syyttää tässä kierrossa, vaikka se suunnittelematonta olikin.
Nyt jos ei tärppää, niin ei koskaan!

Nyt on kiertopäivä 22, ja kuukautisten pitäisi alkaa viimeistään ensi tiistaina aikaisesta oviksesta johtuen.
Miten voin ilmaista itseäni DPO-määritelmällä? En mitenkään, jos en tiedä tarkkaa ovisajankohtaa..? Days past ovulation... vai mikä se on?

Hyvää uutta vuotta

Teki mieli tulla kirjottamaan ihan vain ensimmäinen merkintä tälle vuodelle. :)
Vuoden ensimmäinen päivä on lapsettomuuskalenteristani katsottuna kiertopäivä 17.

Vuodenvaihdeviikonloppu oli oikein mukava. Eilen pidettiin rennot kotikekkerit pelaillen, syöden, juoden ja ulkona käytiin puolen yön aikoihin ampumassa yksi paukkupaketti. Ja mulle tuli iloinen mieli että kenelläkään ollut poltetta baariin, eikä sellaisiin tarvinnut lähteä, koska ne oli varmasti eilen vain turhan täynnä porukkaa ja rahanmeno olisi ollut varmaa ilman takeita tunnelman kohoamisesta.

Vauvayrityksistä huolimatta nappailin viiniä jokusia lasillisia, mutten kuitenkaan överisti. Nautin niin paljon erityisesti punaviineistä, että en näe aiheelliseksi pidättäytyä niistä ennenkuin raskaus oikeasti alkaa (jos niin ikinä käy). Tiedän että pienikin juominen voi vaikuttaa negatiivisesti myös kiinnittymisvaiheeseen, mutta joskus kuten esimerkiksi eilen tämä ei huolettanut minua lainkaan. En usko että syy lapsettomuuteemme löytyy Cabernetista...