Ultraylläri

Joulu on takana, ja tänään menin vatsa vielä kinkusta ja muista herkuista pinkeänä kiertokartoitusultraääneen. Ultraääni tulli tehdä minun kiertojen pituuksilla kierron 10-12- päivinä jotta tuolloin pääsisi sopivasti ihmettelemään kypsyvää munarakkulaa. Joulun sulkiessa muut vaihtoehdot pois, minulle tehtiin tutkimus kiertopäivänä 12. Hoitaja ja lääkäri olivat eri kuin viime kerralla, mutta miellyttäviä ja pätevän oloisia olivat myös nämä naisihmiset. Aloitettuaan ultrailun lääkäri kysyi kummissaan onko ollut vatsakipuja, mitä vähän kummastelin, mutta vastasin että ei ole mitään perinteistä ähkyä ja turvottelua kummempaa ollut. Lopulta hän totesi että "täällä näyttää siltä että ovulaatio on jo tapahtunut"!! Uskomatonta. Tämän havainnon tehtyään totesimme molemmat että kuukautisia voi odottaa täten alkavaksi jo noin kp 25. Olipahan kumma juttu!

Hyvä puoli tässä on se että jouluna siemenlahjoja jaettiin kaikkina jouluun laskettavina päivinä. Ja oletettavasti tuolloin ovulaatio on jossain kohdassa mennyt tapahtumaan. Eli ainakin tuli hyödynnetyksi. Huono puoli on se että käsittääkseni alati lyhenevä kierto voi kieliä jopa hedelmällisyyden alenemisesta, mutta lääkäri ei sanonut asian toistaiseksi huolettavan kuitenkaan. Enkä minäkään oikeastaan vielä huolestunut.

Spermanäytteestä kysyin että oliko se riittävä, sillä sitä oli tosiaan kerrytetty naurettava puoli vuorokautta ja se olikin ollut riittämätön. Miehen pitää näin ollen antaa uusi näyte.

Ja loppukevennyksenä vielä: lähetin miehelle heti tekstarin että hänen tulee väsätä uusi näyte ja onpa hyvä että hän oli jo todennutkin minulle antavansa sellaisen tarvittaessa mielellään. No... viestin lähettämistä kului pari minuuttia. Köröttelin bussissa ja kuulin että sain viestin. Viestissä luki "Hauska kuulla," ja lähettäjänä oli äitini! Mutisin säikähtäneenä ehkä pikku kirosanan, sillä äiti eikä muukaan perheeni itse asiassa tiedä että edes yritämme lasta (-olemme kyllä muuten läheisissä väleissä!). Hädissäni selasin vanhat viestitiedot ja olin niiden mukaan kuitenkin lähettänyt viestin ihan oikein ja hetken päästä sainkin myös mieheltä vastauksen viestiin. Äitini oli oletettavasti laittanut vain keski-ikäisen viiveellä vastauksen hänelle illalla lähettämääni viestiin saamaani joululahjaan liittyen. Mutta laittoipa sellaiseen ajankohtaan vastauksen että huh huh! ;)

Ja koska kerran ovis on jo takana, niin nämä on sitten jo piinapäiviä nyt tällä kohdalla kp12!

Kiertoajankohtakummastelua

Viimeisimmät "kuukautiset" olivat niin arvoitukselliset että en tiedä miten laskisin menneillä olevaa kiertoani!
Jos lasken ensimmäiset pikkutuhrut 1. kiertopäiväksi niin siinä tapauksessa tänään olisi kp16. En osaa sanoa ovatko lähiaikojen puuhastelut sattuneet lainkaan otollisille päiville. Viime torstain (eli kp11?) jälkeen onnekas toimitus on toteutunut vielä eilen ja tänään eli ainakin yrityksen tapaista on ollut. :) Ovulaatio on luultavasti jo takanapäin ainakin - pari päivää sitten oli ainakin jotakin limoja liikkeellä, mutta nyt ei enää ole. Sunnuntaina kuvittelin hetken hentoja kipuja oikealla puolella, mutta en voi väittää ihan oikeasti ja kunnolla tunteneeni ovulaatiota. Jotain pientä vain... ehkä.

Olen viime aikoina lukenut paljon muiden blogeja ja poukkoillut tuntemattomiin blogeihin, ja tuntuu että plussia ja raskautumisia on suorastaan vilissyt niissä. Yksikin juuri kirjoitti poikaystävän havainneen mahan turvonneen (noin rv4) ja ehdottanut testausta. Testi ilmoitti tytön olevan raskaana! Jotenkin tuntuu niin simppeliltä tuo vauvanteko välillä muita lukiessani, että no tottakai - noinhan se menee... Siksi onkin kiva lukea raskautumisista jottei totuus unohtuisi. Mutta sitten aina muistan taas että eipä meillä, ei sittenkään. Ei se ihan niin helppoa olekaan. Jos muuten tuohon mahaturvotukseen olisi luottamista (mikä siis lukemassani blogissa oli selkeä raskausoire!), niin mulla on ollut ihan hirveä turvotus viime aikoina. Ykkösenä syyttäisin kuitenkin viime aikojen vaihtelevia työvuorojani (teen kolmivuoroista työtä). Raskaus tuskin on kyseessä...

Pikkuisen jännittää loppuviikon ensikäynti tutkimuksissa. Vähän vain. Siitähän se sitten selviää mitä siellä tapahtuu ja miten hommat etenee...

To test or not to test

Se vähä mitä oli ja meni, saattoi nyt loppua. En tiedä mistä oli kyse ja mikä kiertopäivä tai yrityskierto tänään ja tällä hetkellä on! Voiko tuollaisia ihme pikku rykäisyjä sanoa kuukautisiksi? Ja jos voi niin miksi ne oli tuollaiset? Onko tämä jo vaihdevuosien alkusoittoa vai taannunko lapseksi?

Sunnuntaina siis alkoivat kovat kivut ja vuorokausi sen jälkeen alkoi säälittävän vähäinen, ruskea vuoto, joka kesti 3 päivää. Tänään tuli enää sellanen "haamutäplä". Kipuilut laantuivat jo tiistaina. Eilen jumpassa tunsin pientä toispuoleista painon tunnetta lantiossa, ja ajattelin että se on varmaan se kohdunulkoinen raskaus nyt sitten, joka siellä painaa... En tiedä jos vain kuvittelin. Kaiken tämän lisäksi mua on pari päivää vaivannut aivan järkyttävä ilmaturvotus, muun muassa työmatkat on mennyt rehellisesti sanottuna röyhtäillen ja pierren. Viime viikolla raportoimani selkeä rintojen arkuus hävisi viime lauantain jälkeen eli juuri päivää ennen kramppivääntöjä.

Raskaustesti on kaapissa, mutta onko sen tekeminen vähän sama asia kuin pissaisi setelin päälle?