Mun pari viimeisintä kiertoa ovat olleet pituudeltaan 30 ja 29 päivää, mitkä ovat mulle pitkähköjä aikoja. Näiden viimeisimpien mukaan laskien ovulaatiolaskuri ounastelee mulle seuraavaa ovulaatiota tämän viikon lauantaille, mutta mutta: tunsin
sen ehkä jo nyt?! En ole lainkaan varma asiasta, sillä en ole ikinä aikaisemmin tuntenut ovulaatiota, ainakaan osaten yhdistää tuntoja ovikseen. Mutta nyt maanantaina tuli vähän hentoa, kirkasta vuotoa ja eilen tunsin ihan pientä jomotusta oikean munasarjan puolella. Ajattelin molemmista johtuen ovulaatiota tapahtuvan, joten tuli suorastaan hätä hypätä petiin ja saada mies mukaan. Nyt oli halutun lopputuloksen saamisessa hieman pakotuksen makua, mistä en pitänyt, mutta lopputulema jätti kuitenkin tyytyväiseksi. On ainakin taas yritetty! Toisaalta on ollut helpompi kun ovulaatiota ei ole tajunnut bongaavansa aikaisemmin ja on yritellyt vähän useampana päivänä, niin paineet eivät ole kohdistuneet yhteen kertaan...
Jos oireeni oviksesta osuivat oikeaan niin tapahtuisikohan se siis tänään vai jo eilen...? Tänään olis kp 13, joten normikierrolla se olisi tänään ja siinä tapauksessa tän kierron pituus pitäisi lyhetä jälleen normaaliin 27 päivään. Ovulaation ajankohtahan on 2 viikkoa ennen kuukautisten alkamisajankohtaa, näin olen lukenut.
We'll see about that.
Mä oon viime aikoina harkinnut paljon tutkimusklinikalle soittamista. Olen jo sanonut miehellekin parina iltana että huomenna soitan ja teen tutkimusvarauksen ensi kuulle. Mutta en ole soittanut. Jotenkin se tuntuu niin suurelta harppaukselta eteenpäin; jokin viaton vaihe tuntuu jäävän taakse, kun sille tielle lähtee. Luulen että tieto lisää tuskaa, enkä usko että lapsettomuustutkimuksiemme todennäköisin seuraus olisi pikainen raskautuminen. Pikemminkin rahanmeno, mielipaha ja odottelu tuntuvat olevan varmimmin edessä. :-( Mutta pitää sitä jossain vaiheessa jotakin tehdä - se on selvä. Epätietoisuuskin raastaa. Toiveena on saada mieli taas lepäämään tästä ikuisesta raskauden yrittämisen ikeestä. Ja jos se ei tapahdu raskautumalla, niin edes sen tiedon avulla että missä vika piilee.
4 kommenttia:
Mulle se tuntui kanssa isolta askeleelta soittaa ja varata aika tutkimuksiin, mutta viime kierron sekaisuus ja oireet oli viimeinen tippa ja tartuin luuriin. Voin kyllä kertoa, että toisaalta helpotti kun ainakin alkuun kaikki oli hyvin ja asia lähti etenemään, mutta onhan se tietysti stressaavampaa ja sitä miettii niitä kaikkia juttuja ja pelkää tuloksia. Loppujen lopuks kuitenkin oon tyytyväinen jos siitä on jotakin apua :)
Toivotaan, että se oli ovis! Mekin hyödynnettiin mahdollinen ovis, vaikka ei oo tosiaan aavistustakaan, että oliko se edes ovis :)Ja kierron pituudesta en tiedä mitään :)
Voi kun tärppäisi siellä ja täällä!
Luteaalivaihe (aika oviksesta menkkoihin) on yleensä sen 14 päivää, mutta voi vaihdella kyllä 10-16 päivän välillä. Jos ei liian stressaavalta tunnu, niin ehkä kannattaisi esim. seuraavassa kierrossa (toki toivomme, että nyt raskautuisit!) ottaa ovistestit käyttöön. Niillä tietäisit oviksen noin vuorokausi etukäteen, jolloin voisit kuulostella, millaisia oireita sulla oviksen aikoihin on. Sitten taas seuraavissa kierroissa olisi helpompaa se paikallistaa vaikka ilman niitä testejäkin. (Itse en tunne mitään jomotuksia, mutta limat ovat välillä tosi selkeät.)
Oletteko siis pohtineet yksityistä klinikkaa?
Jostain syystä olen aina ajatellut että tutkimusten tullessa ajankohtaisiksi menemme Väestöliittoon. Eikös se ole yksityinen?! Saa toki suositella parempiakin paikkoja, jos joku tietää. Kunnallisen hinnat olisivat meikäläisille sopivampia mutta tuntuu että se puoli saattaa olla vähän sähläystä monesti ja tässä lapsettomuusasiassa en oikein jaksaisi katsella sellasta tötteröintiä mitä kuvittelen kuntahuollon tarjoavan...
Lähetä kommentti