Mun mies on kultainen! Olen kipeänä ja hän hoivannut minua poikkeuksellisen hellästi ja huomaavaisesti. Nyt kun hän on töissä, olen jostain syystä ajatellut häntä niin suurella rakkaudella että edes valuva räkä ja tukkoinen päänikään ei ole toistaiseksi saanut minua kovin surkeaksi.
Mies saattaa joskus olla vähän jörrikkä ja huono puhumaan muun muassa tästä lapsettomuusasiasta, mikä toki välillä hiertää välejämme. Mutta kun nyt ihailen yhdessäolomme koko spektriä ja suhdetta kokonaisuutena, niin tajuan että kyllähän se toimii. ♥
En ole varmasti itsekään mikään helppo tapaus aina ja minussa on omat vikani - tiedän ne itsekin. Miehelläni on poikkeuksellisen jalo tapa olla tuomatta minun heikkouksiani aina suuttuessaan esille (niinkuin minä saatan heikkoina hetkinäni tehdä).
Olen blogissani valittanut valittamasta päästyäni. Lienenkö iloinnut täällä mistään sitten viime vuoden kesäloman? Toiveenahan tässä on ne tietyt positiiviset uutiset, joita ei ikinä saada, mutta elämässä on paljon positiivista kuitenkin. Nyt halusin ihan tuoda tämän asian esille, sillä olen joskus potenut huonoa omatuntoa tästä julkiruikuttamisesta, jossa olen välillä tuonut esille myös parisuhteeni vajavaisuuksia...
Nyt on fyysiset voimat ihan nollissa, mutta rakkautta rinnassa!
(Kp 14.)
Yksi viidestä
-
Tätä ette varmaan arvanneet, että palaisin vielä tänne takaisin -en
minäkään.
Osallistun parhaillaan kirjoituskurssille, jossa olen taas piiiiitkästä
ai...
5 vuotta sitten

0 kommenttia:
Lähetä kommentti