Sieraimet avoinna kesälle ja Synarelalle

Kuukautisten viimeksi alkaessa ilmottauduimme IVF-hoitoon, ja tämän ilmoittautumisen jälkeen reilun viikon odottelun jälkeen saapui tieto että olimme myös mahtuneet mukaan, eli IVF-hoitokiertomme alkaa aivan pian kesäkuun alussa. Nyt tekisi mieleni hihkua hilpeydestä koska on vain niin mukavaa että meidän lapsettomuudessamme ylipäänsä tapahtuu jotain. Ei varmaan sitä raskautta kuitenkaan, mutta edes jotain! Eihän tässä nimittäin ole juuri mitään tapahtunutkaan, ja nyt me sentään pääsemme koeputkihoitoihin. Saako tästä olla näin iloinen?

Uskon että tilastot ovat puolellamme, eikä meillä tule tärppäämään ensimmäisestä koeputkihoidosta, mutta ainakin saamme lisäinformaatiota sukusolujemme yhteentoimivuudesta. Se minua kiinnostaakin nyt kaikista eniten, sillä toistaiseksi emme ole tienneet mitään mitä minun sisälläni tapahtuu tai jää tapahtumatta kaikkien näiden lähes 3 vuoden aikana. Nyt se kaikki kiinnostava tulee tapahtumaan sitten työpyödällä tai vastaavalla, eikä minun sisuksissani, joten eiköhän tästä IVF-hoitojen "lämmittelykierroksesta" tulla ainakin jotain saamaan irti.

Apteekista pitäisi nyt hakea Synarelaa, jonka sumuttelu minun nenääni alkaa ensi viikolla. Mä oon nyt niin positiivisesti jännittynyt tästä kaikesta että en edes osaa yhtään olla se surullinen, omassa lapsettomuudessaan riutuva onneton tyyppi, jonka kanssa olen joskus viettänyt aikaa pitkät pätkät. Nyttemmin kyseistä tyyppiä ei ole kauheasti näkynyt. Ehkä auringonpaisteella, lähestyvällä kesälomalla ja kaikilla muilla kivoilla jutulla on ollut myös vaikutusta asiaan. :)

IVF, nyt me tullaan!

Alkaako kohta tapahtua?

Kiertoni on jälleen loppuvaiheilla ja ensi viikolla alkavista kuukautisista saisi nyt lopulta ilmoittautua siihen pitkään odotettuun IVF-hoitoon. Olen jotenkin vähän pihalla vielä koko hoidon kanssa... En nimittäin ole ollut henkilökohtaisesti kontaktissa hoitolaitokseen tänä vuonna kuin ainoastaan kerran; helmikuussa kun kävimme miehen kanssa yhdessä suunnittelukäynnillä. Sen jälkeen vain mies on toimittanut jotain labroja ja puhunut kerran tai pari lääkärinkin kanssa, mutta minä en. Nyt minuakin itse asiassa jo kiinnostaisi vähän tarkemmin että miten sen lääkityksen ja reseptien kanssa nyt oli, mutta kaipa he selvittävät asioita mulle sitten kun soitan sinne..?

Mies on ollut mielestäni tähän meidän vaikeaan lapsentekohommaan yllättävän sitoutuneen oloinen viime aikoina. Olen tehnyt tämän huomion tänä vuonna ihan sattunaisista pikkujutuista, mitä nyt on välillä tullut puheeksi. Joskus taannoin taisin kirjoittaa tänne blogiinkin kuinka minusta tuntuu että miestä pitää hieman psyykata ja vetää perässä lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin, mutta kaikeksi iloksi siltä ei tunnu nyt enää. Hän on ehkä rentoutunut asian suhteen nyt kun minä en ole enää (parin aiemmin vuoden tapaan) vauhkonnut lapsettomuudestamme - ainakaan omasta mielestäni.


Kävin muuten tässä kevään aikana ensimmäistä kertaa akupunktiossa. Mainitsin jo hoitoa varatessani kuukautiskivut ja paikan päällä rohkaistuin sanomaan myös lapsettomuuden, joka mun piti jostain syystä päästä sanomaan siitäkin huolimatta että olen aika skeptinen sen suhteen että sitä voisi neuloilla hoitaa... No, kuukautiskipuja kuitenkin hoidettiin ja vaikka itse hoitohetki oli sekä rentouttava että miellyttävä, niin siitä ei valitettavasti ollut apua kipuiluun. Seuraavassa kierrossa kivut olivat ennallaan ja jomottelivat jopa pari päivää ennakkoonkin, mitä ei aina tapahdu.

Lämpimät päivät ovat hellineet meitä, ja toivon myös lämmintä tulevaa kesää! En tiedä uskaltaako paljon muuta toivoa - prosenttien valossa ei kannata...

IVF siirtynyt eteenpäin

Tervehdys pitkästä aikaa! Anteeksi pitkä poissaoloni blogistani, jos nyt joku on sattunut kuulumisia kaipailemaan. Olen tässä saanut löysytettyä silmukkaa, joka taisi pitkän aikaa pitää minua vähän liian tiukasti otteessaan... Ei siis ole ollut mitään kirjoitettavaa, varsinkin kun meidän IVF siirtyi nyt kesän puolelle - alkuperäisen suunnitelman mukaanhan IVF-kierto olisi nyt jo käynnissä.

Miehelleni keksittiin viime hetkellä käynnistää vielä hormonilääkitys ennen IVF:ää. Jotta lääkitys ehtisi vaikuttaa mahdollisimman positiivisesti siementuotantoon, niin sitä pitää nauttia se 3 kuukautta. Spermatuotannoissa kun on vissiin olemassa joku 3 kuukauden sykli? Ihmettelin vain sitä että meidän hoitolaitoksemme ei ollut tätäkään keksinyt meidän puolivuotisen jonotusaikamme aikana - meidät oli vissiin heitetty totaalisesti sivuun, eikä lääkärit tuona aikana varmasti vilkaisseetkaan kansioitamme päin... Nyt sitten helmikuisen suunnittelukäynnin jälkeen noin kuukauden päästä he sitten keksivät siellä tämän ahaa-elämyksen, ja soittivat että laitetaanpa nyt miehellekin Clomifen käyntiin. (Itsehän muistan heittäneeni jo vuosi sitten keväällä eräällä vastaanotolla käydessämme puolivihjaavan kysymyksen "eikös Clomeja voi syödä myös mies," mutta vaikka siemennestetutkimukset olivat jo tuolloin tehdyt ja meikäläisessä ei ollut todettua vikaa, niin tottahan ne Clomit haluttiin silti tuolloin laittaa mulle...)

Näillä näkymin meidän koeputkihedelmöityksemme tapahtuu siis kesäkuussa. Se on ihan kiva ajankohta, minkä jälkeen pääsee heittäytymään kesälomallekin. :)


p.s. Vilkas, missä olet, mitä kuuluu?! Oon lueskellut joskus pidempään raskautta yrittäiden blogituttujeni kuulumisia, mutta sinun blogiisi en enää pääse.

IVF suunnittelukäynti

Kävimme mieheni kanssa viime viikolla IVF-suunnittelukäynnillä. Huh hui... pian on todellakin aika taas orientoitua raskautumisyritykseen - psyykkisesti ennen kaikkea, vaikka nyt vielä otetaan yksi kokonainen välikierto tämän meneillä olevan lisäksi ennen varsinaista hoitoon ilmottautumista. Näin ollen itse IVF punktioineen ja alkionsiirtoineen tulisi tapahtumaan vasta lähempänä Vappua.

Mä oon armollisen irrottautunut tästä bloggauksesta lähiaikoina, kuten varmaan aiemmissakin posteissa olen todennutkin. Ahkera blogipäivittäminen ja kymmenien muiden blogien lukeminen esimerkiksi noin vuosi sitten sitoivat ehkä liiaksi ajatuksiani raskautumattomuuteeni, mutta se tuntui silloin tarpeelliselta ja niin piti tehdä. Nyt kuitenkin olen "vapauttanut" lukulistaltani jokusia blogeja pois, kaikella ystävyydellä ja itseäni ajatellen... Toki varmasti keväällä hoitojen intensiivisimmillä hetkillä google ja blogit ovat taas nykyistä kovemmassa syynissä. Olen tainnut ikäänkuin päättää että lapsettomuuden jäädessä mahdollisesti pysyväksi tilaksemme, en aio antaa sen kaataa minua masentuneena makaamaan. Jäljen se voi jättää, mutta valtaa se ei saa!

Niin, se IVF-suunnittelukäynti... Se oli mielestäni onnistunein hoitokäyntimme hoitavassa sairaalassamme koko puolentoistavuotisen hoitoajanjaksomme aikana. Iso merkitys onnistumiseen oli henkilökunnalla, ja tällä kertaa tuntui että sekä lääkäri että hoitaja ottivat kontaktia meihin - ja olisikohan jompikumpi jopa kysynyt jotakin jaksamiseen liittyvääkin, eikä pelkästään sitä milloin viimeksi alkoivat kuukautiset. Luulin jo hetken aikaa olevani yksityisellä hoidettavana. Varsinkin hoitajasta jäi tosi sydämellinen vaikutelma ja toivon että nämä samat tyypit tulisivat vastaan vielä vastaisuuden hoitokäynneilläkin. Istunnolla keskusteltiin miten IVF käytännössä toteutuu kohdallamme ja lisäksi katsottiin taas kerran vaihteen vuoksi ultraäänellä minun "lisääntymiskeskukseni" - en itse asiassa muista miksi edes.


Itseäni jännittää eniten tulevat hormonilääkkeet, jotka tekevät minusta varmasti vähintään ylihikoilevan ja kärttyisen - uskon niin. Ja rahanmeno IVF-lääkkeisiin harmittaa hieman mutta se nyt on pakollinen paha, joka täytyy vain suorittaa.

Jäämme odottelemaan kevättä!

Seiniä vaihdetaan

Jo pitkän aikaa olen juossut

 seinää päin,
jonka luulin alkuun pahviksi
josta pääsee läpi.
Viime ajat olen tiennyt paremmin

Se on alumiinia
Jatkan juoksemista

vaikka sattuu

Ja tiedän jääväni seinän tälle puolen

Alumiiniin tottuu

Mustelmia ja kuhmuja en aina edes huomaa

Jatkan vain juoksemista

välillä unohtaen törmäileväni metalliin

Sitten minulle kerrotaan 

Minun alumiinini vaihdetaan

kevyempään lasiseen seinään

Hämmennyn
Palaan ajattelemaan

mietin miksi alunperin aloitin seinäjuoksun..

Saatanko sittenkin päästä läpi?
Olisiko tuo lasi riittävän ohut,

särkyäkseen edessäni?

------------------

Kyllä, IVF lähenee!