Viinallako vastahyökkäykseen

On kp 27, ja punaista voidaan odotella jo parin päivän sisällä tulevaksi.
Olen yhtä viisas kuin perheemme edesmennyt koira, joka aina jaksoi kinuta silmillään toisten eväitä, vaikkei oltu annettu aiemminkaan kädestä. Sen toivo eli silti. No, nyt minäkin olen tehnyt positiivisen sävyisen havainnon rintojeni arkuudesta ja yhdistän sen taas toiveikkaana raskauteen, vaikkei sitäkään (raskautta) ole annettu aiemminkaan. Hölmö minä! Oikeasti rinnat tuntuvat aikaisempia kokemuksia aremmilta tai sitten en ole aiemmin havainnut asiaa yhtä hyvin. Tosin tämän kierron erittäin myöhäiset siemenet eivät lisää uskoa raskautumiseen, mutta silti tämä tissihavainto on pitänyt mielenkiintoni vireillä maanantai-illasta lähtien...

Toisaalta olen tällä kertaa konkreettisesti varautunut myös kuukautisiin. Sain työtoverilta vinkin että kuukautiskipuihin tepsii pikkupullollinen Fernet Brancaa(!), kunhan sen ottaa jo heti aistiessaan ensituntemuksia (- kivun ollessa jo päällä ei kuulemma enää toimi). Hän oli kokenut tämän keinon tehoavan. En ole harrastanut kyseistä juomaa, mutta nyt kun katkero löytyy jo kaapistani niin toivottavasti 27 yrtin sekoitelma helpottaa tulevaa kipuilua. Saas nähdä milloin mun on vetäminen tämä iloliemi - kenties perjantaiaamuna ennen töihin lähtöä...? ;)

Projekteista vielä sananen! Ensimmäinen minun osallistumani blogimaailman raskautumisprojekti Halloweeniksi haamu loppuu pian. Kiitos jo etukäteen Junnalle projektin vetämisestä ja muille osallistujille keskusteluista. Minä tykkäsin! Itselleni ei plussaa tullut, ja aion näin ollen ottaa osaa myös tuleviin yritysprojekteihin. Voisiko sanoa että otan osaa kahta kauheammin, sillä jos mahdollista niin osallistun sekä Lunan luotsaamaan Täpinää talveen -projektiin sekä Pihlan pitempään yrittäneiden projektiin, jolta taitaa vielä nimi puuttua. Tuskin mun mahdollisuudet tästä mitenkään tuplaantuu, mutta jotenkin tuntuu siltä että mielelläni repeän kahteenkin projektiin, jos niistä saisi vähän nostetta tälle omalle bloginpitämisellekin, joka muuten on viime aikoina harventunut... Ehdottelinkin jo tuleville projektijohtajille jo jotain mutta vielä tuli yksi idea mieleen: osallistujat voisivat etsiä kaikki jossakin projektin vaiheessa itseä puhuttelevan kuvan tai vaikka runon ja julkaista sen projektin nimen alaisuuteen? Kommentoidahan voisi ken haluaisi, mutta ei mitään pakotteita sen suhteen.

Halloweeniksi haamu -keskustelunavaus: Bloggaaminen

Minä sain oman haamuni Halloweeniksi viime viikolla! Ehkä joku huomasikin? Tunnustettakoon että luonnostelin kirjoitustani jo viikko sitten ja menin vahingossa painamaan Julkaise teksti -painiketta. Äkkiähän sen sai pois, mutta huomasin silti myöhemmin muiden blogeissa että tuorein julkaisuni oli jäänyt päivitettyjen blogien listalle haamuilemaan!!
Sitten asiaan. Mietin useita aiheita keskustelunavaukselleni jo ensimmäisten projektiviikkojen aikana. Yhtenä vaihtoehtona pähkäilin sitä että pitäisikö lapsihaaveesta jossain tietyssä vaiheessa luopua totaalisesti. Voisiko ylipäänsä keksiä "jotain muuta"? Toiveissa -blogin keskustelunavaus esitti kuitenkin stressihallinta-aiheiden ohella tämänkin kysymyksen, ja tuntui että sekin asia sai tarpeeksi käsittelyä.

Viime hetkellä valitsin aiheeksi yksinkertaisesti bloggaamisen eli harppaan hieman poispäin lapsettomuusaiheista (vaikka siitähän meistä monen blogi koostuu). Milloin ja miksi perustit blogin? Kenelle kirjoitat? Sitooko blogi tai vaaditko siltä jotain? Mikä on ollut antoisinta blogitaipaleellasi? Oletko ajatellut lopettavasi jossain vaiheessa? Myös kysymysten ulkopuoliset mieleentulevat ajatukset ovat tervetulleita.

Itse aloitin tämän blogin pitämisen kuluvan vuoden kesäkuussa. Olin harkinnut asiaa ehkä parin viikon ajan luettuani jo jonkin aikaa melko kiihkeästi löytämiäni muiden blogeja. Mielestäni en kirjoita pelkästään itselleni, vaan juuri tämän aihepiirin parissa on ollut tärkeää saada vertaistukea. Lukea ja tulla luetuksi. Pyrin omassa blogissani olemaan selkeä kirjoituksissani ja luenkin usein tekstit ne läpi ennen julkaisua. Blogiulkoasun haluan miellyttävän omaa silmääni ja on mukava että sitä on mahdollista aina vaihdellakin. Bloggauksessa mua on ilahduttaneet eniten havainto siitä että olen ikäänkuin tullut osaksi pientä yhteisöä, mistä esimerkiksi Halloweeniksi haamu -projekti nyt oli mainio esimerkki. Mukavaa että uudet projektit ovat jo vireillä. Tylsintä on ehkä ollut se että olen huomannut toistavani itseäni. Aina ne ikuiset kiertopäiväykköset ja vatsakrampit... Viime aikoina olen tietoisesti vähentänyt kirjoittelua, sillä ei ole tuntunut että olisi paljoa annettavaa, eikä varmaan muita kiinnosta pelkkä kiertopäiväkuuluminen. Tietysti voisin sen sijaan koittaakin alkaa laatia jotain syvällisempiäkin postauksia... Nähtäväksi jää. :)

Back on track

Palattiin eilen illalla myöhään reissun päältä kotiin ja heti minä oon täällä taas naputtelemassa. :) Kivaa oli, meidän matka sijoittui Suomen vähän eri kolkkiin. Nähtiin uusia ja vanhoja paikkoja sekä tuttuja. Ehtihän siinä myös kuulla parit ei niin harkitut "no joutasittehan tekin jo lapsia tekemään" ja "kyllä kai ne sunkin vanhemmat jo odottaa lastenlapsia," mutta annoin noiden lausahduksien sillä hetkellä sujahtaa toisesta korvasta ulos, hymyilin kainosti ja vastailin kylläjoota...

Halloweeniksi haamu -projekti on näemmä käynnistynyt ensimmäisillä alustuksilla mun poissaollessani ja yksi plussakin on tullut Pompulan blogissa. Onnitteluni!!

Teki ihan hyvää olla hetki poissa ja vauvantekopuuhatkaan ei ollut päällimmäisenä mielessä. Maha pullistelee ihan vaan makkarasta ja oluesta, joista sai taas hetkeksi ihan kyllikseen. Kyllä me pikkuisen silti yritettiin raskautumistakin... Musta oli sympaattista ukolta että kun 14. kiertopäivänä vihjaisin mahdollisesta ovulaatiosta (jota en silti tarkemmin tiedä tai tunne), niin hän innostui heti puuhiin. Siitä voinkin nyt virallisesti päätellä että on meitä kaksi tekemässä ja tahtomassa lasta, enkä minä vain yksin. <3



Lomaotos ;).



Halloweeniksi haamuja...

Kp4 ja viikonlopun tappiomielialani on selkeästi helpottanut.
On se jännä miten kuukautiset joskus vaikuttavat rajusti mielenlaatuun; ihan kuin olisi eri ihminen ollut toissapäivänä. Myöhäisyytensä lisäksi oli muuten poikkeuksellisen kivuliaat ja nopeat kuukautiset; enää eilen ei vuotanu paljon mitään vaikka vasta perjantai-iltapäivällä alkoi! Yleensä jotakin valuu sentään noin 5 päivän ajan... No eipä haittaa: en kaipaa yhtään valumisia nyt tässä lomamatkoille lähtiessäni. Tämän postauksen jälkeen olen tosiaan tovin poissa tietokoneen ääreltä, mutta palaan kyllä jahka reissut on reissattu.

Blogimaailma on ihmeellinen. Vaikka ennakkoon arvelin blogini pitämisen olevan pelkkää surkuttelua ja omassa sääliveressä piehtarointia, niin sen lisäksi olenkin löytänyt mukavia bloggaajaihmisiä, joilla on sama toive kuin minulla eli raskaus ja terve vauva. Se on ollut positiivista! Yhteinen tavoite yhdistää ja vauvanyrittäjien keskuudessa on ilmeisesti ennenkin toteutettu muutamien kuukausien kestoisia projekteja, joista tuoreimpaan otin nyt osaa myös itse. Junna on ottanut rohkeasti vetovastuun Halloweeniksi Haamu -projektista, johon minäkin pääsin mukaan. Kiitos!

Toivon vihernokkana projektilta lähinnä uusia tuttavuuksia ja paljon onnistumisplussia kaikille. :) Nyt jos projektin aikana tärppää, niin alkukesähän on ihanaa aikaa saada vauva! Sais karistaa raskauskilot sitten kesäaikana vaunulenkkejä tehden... Itse ajattelin nuorempana että sitku mä teen lapsia niin ekan vois tehdä kesäkuulle. En tuntenut silloin montaa kesäkuussa syntynyttä ihmistä ja ajattelin että se olisi uniikkia, vaikka koulussa voisi olla rankkaa kun kaverit olisivat lomareissuilla eivätkä välttämättä pääsisi synttärikemuihin...