Huooohh, miten voin olla näin jännittynyt?! Alkionsiirron jälkeisten päivien kiinnostavimmaksi hakusanakseni internetissä on muodostunut "raskaaksi stressistä huolimatta" ja onnekseni olen löytänyt rohkaiseviakin tarinoita, vaikka se yleisin näkemys tuntuukin puoltavan sitä että stressi vaikuttaa negatiivisesti raskautumiseen. Kaikki suuret toiveeni ja yritysvuosien ajan pettymykset tuntuvat nyt lataavan ihan liikaa odotuksia juuri tähän hetkeen. Me on jopa miehen kanssa puhuttu pariin otteeseen huviksemme minusta raskaana olevana, siitäkin huolimatta että vähintään yhtä todennäköisesti en edelleenkään ole raskaana. Tiedän kyllä. Ja tunnustan ladanneeni kännykkääni myös raskaus-sovelluksen, jossa olen tällä hetkellä raskaana kuvitellulla 2+6 viikolla. Voi hulluutta!
Käyn päivittäin lukaisemassa Maija Dahlian blogissaan vastikään listaamat (toisaalta lainatut) hedelmöittyneen alkion kehitysvaiheet. Ne ovat mielenkiintoisia! Me olisimme tuon listan perusteella tulossa juuri kiinnittymisvaiheeseen. Ilahtuisin niin niin kovasti jos kokisin nyt jotain vihlaisuja, repäisyjä tai muita vastaavia merkkejä, joista voisin edes vähän päätellä että kiinnittyminen saattaisi tapahtua. Ajattelen koko ajan ihan liikaa sitä mahtaako pikkualkio
enää olla matkassa ja tuntuu että jännitän kohtuani
alitajuisesti ettei se vain tipahtaisi ulos... Vaikka eihän kohtua voi
jännittää, eihän se ole tahdonalainen lihas.
Onneksi työviikko sujuu huomisesta alkaen taas ehkä vähän nopeammin kuin nämä vapaapäivät. Mä en kestä tätä piinaa!
Yksi viidestä
-
Tätä ette varmaan arvanneet, että palaisin vielä tänne takaisin -en
minäkään.
Osallistun parhaillaan kirjoituskurssille, jossa olen taas piiiiitkästä
ai...
5 vuotta sitten
4 kommenttia:
Stressistä huolimatta olet kuitenkin positiivinen ja toiveikas. :) Hurjasti tsemppiä! Toivottavasti toiveenne täyttyy viimein!
Voi että, kun osais itsekin olla noin positiivinen..! Minä yritän vain olla ajattelematta koko asiaa, ettei pettymys ois taas liian kova.. Onko sulla 6.11 verikoe? Mulla on 7.11. Mietin, josko malttais olla kokonaan itse tekemättä testiä ja odottaisi vain verikokeen tulokset.. Aiempina kertoina on kyllä vuotokin jo alkanut ennen testiä.. Jopa silloin, kun olin olevinaan raskaana, mutta olikin kohdunulkoinen! Sekin pelko persiissä koko ajan, että sama rumba toistuu.. :( Sitä en nimittäin haluaisi enää kokea!
Voi kun nyt tärppäis meillä molemmilla!! Voikunvoikun....
-Kerttuli-
ps. ei mitään oireita.. Itsekin toivon Maija Dahlian repäisy, vihlonta, ihan mitä vaan tuntemuksia..!
Meillä se yksityisen lääkäri nimenomaan korosti sitä, että stressaamalla ei millään lailla vaikeuteta sitä kiinnittymistä ja alkion kehittymään lähtemistä. (Toki, toivottavasti saat rentouduttua ihan itsesi vuoksi.. ;) )
Edelleen on kaikki peukut ja pottuvarpaat pystyssä! :)
Pyykkivuoren Prinsessa: Kiitti toivotuksista! Positiivisuutta on ollut ilmoilla, mutta myös epätoivon ahjoja yhtä lailla... Toivotaan parasta! :)
-Kerttuli-: Mulla on itse asiassa jo 4. pvä verikoe eli tasan 2 viikko hedelmöittymispäivästä. Ajattelin silti tehdä ehkä testin ensin jo kotona, koska olisi jotenkin kornia että minulla on täällä niin sanotusti "tilanne päällä" ja sitten joku mukamas soittaisi mulle ja kertoisi että mikä tilanne mulla on. Haluan olla itsekin vähän edes selvillä, väärien plussien ja liian vanhain saatujen miinusten uhallakin. :D Mutta kukin toki tyylillään.
Peukut pystyssä täälläkin meidän kummankin puolesta!
Laura: Ihanaa kun käyt seurailemassa meidän tilannetta ja jännäät mukana. Ja, toi on kyllä ihan lohdullinen ajatus mitä lääkärinne on teille kertonut. Rauhoittaa kuulla että on on sallittua stressata ihan rauhassa. :D
Lähetä kommentti