Paska olo tulee siitä kun ei edes yritetä! Tyystin yrityksettömät kierrot ovat onneksi olleet harvassa, mutta nykyisestä taitaa nyt tulla yksi sellainen. Mulla on paha ja vihainen mieli koska tiedän että juuri nyt kannattaisi yrittää, mutta kun en valitettavasti pysty tässä nyt yksin mitään koti-inseminaatiota tekemään!
Miehelle tuntui iskevän hätä ja stressi kerrottuani aukiolotutkimukseni jälkeen että seuraavaksi pitäisi sitoutua hoitoihin allekirjoituksin. Tällä viikolla meidän työt ja menot ovat olleet melko eriaikaisia, mutta vaikka ennätimme kerran ajautua seksiin niin panokset jäivät lipastoon niin sanotusti. Ehkä vain yritimme liikaa lopputulosta - tai minä ja mies aisti sen ahdistuen yrittämisestäni. Kuulemma hän kaiken lisäksi on jälleen alkanut epäröidä omaa isäpotentiaaliaan... :-(
Aukiololääkärikin oikein toitotti tutkimuksen loppukaneetiksi että "nyt sitten kannattaa yrittää, kun joskus on tämän aukiolotutkimuksen jälkeen juuri tärpännyt". Voi helvetin perse - kokeilisi itse yrittää kuukaudesta toiseen!
Kp 12/13; ihan sama.
Yksi viidestä
-
Tätä ette varmaan arvanneet, että palaisin vielä tänne takaisin -en
minäkään.
Osallistun parhaillaan kirjoituskurssille, jossa olen taas piiiiitkästä
ai...
5 vuotta sitten
2 kommenttia:
Tosi tuttua :/ ottaahan se päähän jos ei onnistu silloin kun pitäs ja jos toinen vielä asettuu "poikkiteloin". ei sitä huvikseen haluaisi heittää kuukautta aina hukkaan. Toivottavasti miehesi nyt rentoutuu ja muuttaa mieltään, että pääsette vielä tässä tositoimiin niin ei voi ainakaan sanoa, että ei ole yritetty. Ja voit sanoa hänelle, että ehkä ei tarvi mihkään hoitoihin lähteäkään jos nyt tärppäis ;) niinkuin se nyt todennäköisempää olisi, mutta kuitenkin..kaikki keinot sallittu sodassa ja rakkaudessa.
Näinhän se on, mutta yrittänyttä ei laitettu - melkeinpä kirjaimellisesti tässä tapauksessa...
Lähetä kommentti