Ruumiinlämpöä ja mielen viileyttä

Kp 23.

Kuten viime kerralla otsikoimastani tekstistä ilmenee sataneen lunta, niin tapahtuu myös nyt. Oikein kunnolla. Ja valitettavasti tuonne joutuu lähteä vielä tarpomaan...

Mulla on lämpomittari kainalossa. On pientä kuumeentulon tuntua. Liekö pukkaamassa nyt sitä influenssaa, jonka puhutaan vellovan. Minä kun en niistä rokotteistakaan piittaa - vaikka olisi talo tarjonnut.

Vauvahaavaiden kanssa on pienimuotoinen luovutusmieliala. Mies pakottaa jotenkin taistelemaan tän asian kanssa. Tällä hetkellä ei tunnu että tämä olisi meidän kamppailu lapsettomuutta vastaan, vaan ikäänkuin minun kamppailuni miestä ja lapsettomuutta vastaan... Hän tekee tikusta asiaa jopa siemennäytteen antamista edeltävistä "panttauspäivistä" ja olen joutunut niistäkin nyt miltei riitelemään. Itse asiassa tekisi mieleni odottaa ja katsoa alkaako mies patistelemaan minua aukiolotutkimuksen suhteen (se kun ei muutenkaan ole ykkösenä kevään agendallani). Siinä saisi hänkin vähän pähkäillä vähän omia kannustimiaan vauvanhankinnan suhteen... Voi olla hyvinkin että laitan hänelle tällaisen 'näytön paikan' tässä asiassa...

Elämässäni on ajankohtaista tällä hetkellä myös sukulaisen elinpäivien väheneminen. Niitä on hyvin rajallinen määrä, mikä on surullista.

Tähän apatiapyryyn vois vaikka hukkua.

Lämpöä 36,7 eli hyvässä noususuhdanteessa kyllä.

Ei lumisadetta kummempaa

On kp 14, ja vaikka tickeri sanoo että "1 day until ovulation" niin veikkaan sen jo tapahtuneen.  Muistaakseni tämän viikon keskiviikkona (ellei jo tiistaina) oli orastavaa kirkasta vuotoa joka kai liittyi lähestyvään munarakkulan irtautumiseen. Emmekä me lapsettomuuteen tuomitut poloiset edes harrastaneet seksiä - paitsi tänään, mutta se oli varmasti jo liian myöhäistä.

Hoitorintamalla ei ole tapahtunut uutta. Naistenklinikka myönsi miehelle että nyt ne hänen labra-arvot näyttävätkin ihan normaaleilta, ja taas pitää antaa näyte. En usko että näytteen taso nyt yhtäkkiä muuttuu miksikään, mutta on kai se annettava. Mies suunnittelee panttaavansa sitä ennen viikon toivoen että se parantaisi tasoa. Minä jankutan hänelle että jos ohjepaperissa kehotetaan pidättäytyä 2-5 päivää niin se ei tarkoita viikkoa, mies ei tunnu ymmärtävän.
Minua puolestani kutsuu se inhottavalta kuulostava aukiolotutkimus, joka ei houkuta pätkän vertaa! Siinä tule ilmenemään mitään poikkeavaa; sanokaa minun sanoneen. Aukiolotutkimus pitää varata kuukautisten alkaessa ja sijoittua ennen ovulaatioajankohtaa. Teenpä sen joskus kun kuukautiset eivät ole kipeät, ja jos minusta tuntuu että sietokykyni kestää haalia lisää kipuelämyksiä samaan kiertoon...