Kaikki turhaa...
Kumpikaan kahdesta mikrohedelmöitetystä alkiostamme ei lähtenyt jakautumaan. :'(
Yksi viidestä
-
Tätä ette varmaan arvanneet, että palaisin vielä tänne takaisin -en
minäkään.
Osallistun parhaillaan kirjoituskurssille, jossa olen taas piiiiitkästä
ai...
5 vuotta sitten
19 kommenttia:
Olen niin pahoillani!
Oikein kunnon pahanolonaalto meni lävitseni, kun luin tämän kirjoituksesi... :(
Voimia jaksaa jatkaa eteenpäin!
- Tanja
Eikä... Voimia! <3
Kiitokset myötäelämisestä, Tanja ja [G. Pahalta tuntuu nyt, mutta pakkohan sen on tästä paremmaksi muuttua...
Tuli niin paha mieli teidän puolesta :( voimia ja jaksuja!
Olen todella pahoillani! On kurjaa, että oikeastaan ei päästy edes yrittämään. Paljon tsemppiä suuresta pettymyksestä toipumiseen!
Olen tosi pahoillani! :( Kovasti voimia sinulle ja miehellesi.
Olen todella pahoillani, muuta en osaa sanoa. :( voimia <3
Voi ei :(
Voi ei!! Tämä on niitä tilanteita, kun tuntuu, ettei mitkään sanat auta, ei riitä.. Todella ikävää, harmittaa sinun puolestasi...
Toivottavasti tästäkin kokemuksesta voi oppia jotakin -edes lääkärit lääkkeiden annostuksesta seuraavaa kertaa ajatellen.
Voimia ja positiivisia ajatuksia lähettää
Leppäkerttu
;,( <3
Tuntuu niin pahalta. Saman koimme kuukausi sitten. Toiveet ennen ekaa ICSIä olivat toiveikkaan odottavat. Vaikka oli yrittänyt ajatella varovaisen toiveikkaasti ja epäileväisestikin ei kuitenkaan uskonut näin käyvän. Pettymys ja tyhjyyden tunne olivat päällimmäisenä mielessä, lapsihaave lipui etäämmälle. Hiljalleen uutta toivoa kohti. Tsemppiä teille, kyllä se siitä.
Voi ei, mikä pettymys! :'( Voimia!
Voi Belly! Olen tosi pahoillani puolestanne. Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia tulevaan täältä! <3
:'( Olen ihan sanaton. Kovasti olen pahoillani.
<3
Tosi paljon kiitoksia teille kaikille lämpimistä ajatuksistanne ja tsempeistänne! Tuntuu lohdulliselta lukea viestejänne ja saada sillä tavalla vastakaikua omalle pahalle ololle ja pettymykselle - tätä kun ei voi arjen tilanteissa kuitenkaan kaikille jakaa, eikä sillä tavoin prosessoida tätä "pientä kuolemaa" joka nyt usein on kuitenkin mielessä tällä hetkellä.
Eihän meillä mitään käytännössä vielä ollutkaan paitsi toiveita kovasti kummallakin - yllätyin miten tämä kirpaisi myös miestäni, vaikka miksi ei; tottakai se kirpaisi... Kuten, anonyymi, totesit niin kyllä niitä toiveita oli paljonkin tähän ensimmäiseen ICSI:in ja jotenkin hoidon tyssääminen jo tähän vaiheeseen tuli sittenkin vähän puun takaa, vaikka kuinka siihen koitti itseään mantrata aiemmin.
Syksyllä sitten uutta yritystä virittelemää ja varmasti isommalla Gonal-f-annoksella, Leppäkerttu.
Erikseen nimeämättä kaikkia kiitos vielä jokaiselle viestistänne <3
Voi että nyt vasta luin tämän postauksen! Olen kovasti pahoillani puolestanne, mutta samalla jo toivotan kovasti tsemppiä tulevaan! <3
Kiitos, Maria. <3
Olen niin pahoillani Belly! <3
Toivottavasti lääkärit korjaavat seuraavaan jo suoraan annostusta, jotta on parempi vaste ja hoito onnistuu.
Onko tietoa, milloin pääsette yrittämään uudelleen? Oletteko valmiita siihen heti, kun se vain sairaalan toimesta on mahdollista?
Kiitos sympatiasta, Laura! <3 Kaksi lepokiertoa pitää kuulemma ottaa väliin fyysisen toipumisen nimissä, mutta luulen kyllä että me ollaan valmiita yrittämään uudelleen heti sen jälkeen. Pahimmasta pettymyksen ahjosta on taidettu nyt jo nousta, ja on hyvä tietää että Gonal-f-annoksen nostamisella saatetaan saada vähän parempi munasolutulos.
Lähetä kommentti