Kaatuminen

Se on sitten elokuu jo!

Rohkaistuin tekemään tänään pikku juoksulenkin (nyt kun sääkin vähän raikastui viime viikkoisesta). Oli ihan järkevää sivuuttaa höpsöt kuvitelmani olemattoman sikiön varjelusta ja olla lenkkeilemättä ainakaan sen takia. Ja se lenkki teki terää! Sen jälkeen tosin kävi hassusti ihan kotiportaissa, kun satuin keikkumaan jotenkin... Astuin vinottain alemmalle askeleelle täydellä painolla ja astuin ihan harhaan; mulla ei ollut askelmaa edes jalan alla! Siinä ois ollu muutamia porrasaskelia vielä välissä, mutta köpsähdin niiden ohi suoraan maahan oikealle kyljelleni. Kyllä sattu vähän lantion sivulla ja toiseen polveen, mutta kipu on selvä juttu tollasen tällin jälkeen. Tunnustan että tässä kohtaa mulla kävi taas raskauden mahdollisuus mielessä ja se miten tälli vaikuttaisi siihen eli varmasti keskeyttävästi... Heti huomasinkin sen jälkeen vähän valkovuotoa alkavan tulemaan, mitä ei oo nyt hetkeen esiintynytkään.

Jep, että eiköhän se oo kuukautisten odottelu taas käsillä. En veikkaa ihan huomista enää, vaikka toi kaatuminen saattaakin vauhdittaa vuodon alkamista. Mutta ei oo ainakaan vielä ollu mitään ennakkotuntoja verikekkereiden alkamisesta. Luulen, että ehkä keskiviikkona.

Mulla on ollut menneinä päivinä tuntoja, jotka oon liittänyt raskautumiseen. Muun muassa pientä palelua, jonka sanotaan liittyvän alkuraskauden kiihtyneeseen aineenvaihduntaan... Mutta joo, en tiedä, enkä usko enää oikein mitään...