En ole raskaana. Negatiivinen tulos on virallisesti saatu.
Olen pintapuolisesti turta, olenhan jo tottunut tähän, enkä viitsi vaivautua esimerkiksi itkemään asiasta - ainakaan tällä hetkellä.
Silti minussa nostaa päätään joku hirveän iso ahdistus... Tänään aamulla kuljin ulkona niin aikaisin ja pienellä kadulla että luulin saavani nauttia hiljaisuudesta yksin. Risteävältä kadulta kuitenkin poikkesi tepastelemaan aivan kannoilleni joku toinenkin kulkija, mistä syystä minut valtasi aivan hullu suuttumus. Tuntui siltä että koko elämä haluaa vastustaa minua ja ilkkua minulle, kun kaikista autioista kadunpätkistä ihmisen piti tulla kolisuttamaan kenkiään juuri minun askelilleni. Olisin halunnut pompata ympäri X-asennossa ja huutaa hänelle tuskasta. Kuulostaa varmasti mielipuoliselta - tiedän kyllä. Tuntuu vain siltä että pettymys muuttuu minussa ahdistukseksi joka ehkä ilmenee muun muassa fyysisenä levottomuutena. Viime yönä en saanut untakaan, vaikka olisin voinut olla väsynytkin, ja kun mies nukkui kääntelehtien liiaksi minunkin puolelle minun olisi tehnyt mieli alkaa töniä häntä pois! En tietenkään töninyt, ajattelin vain että "mikään ei ole hyvin"...
Yksi viidestä
-
Tätä ette varmaan arvanneet, että palaisin vielä tänne takaisin -en
minäkään.
Osallistun parhaillaan kirjoituskurssille, jossa olen taas piiiiitkästä
ai...
5 vuotta sitten

12 kommenttia:
Voi :( Aivan epäreilua tää elämä :( Harmittaa kyllä hirveästi siun puolesta. Jaksamisia <3
Kohtalotoverini: Eilen tehty PASsin nega ja varmistin vielä tänään kahdella testillä...miten tästä taas noustaan...en tiedä. Pidin blogiasi auki kun huomasin, että samassa aikataulussa mennään ja tarkistin nyt kuinka sinulle kävi. Pahoittelut...
Voi ei. :( On tämä vain niin raskasta ja turhauttavaakin. Halauksia!
Älä luovuta, jaksa vielä <3
Olen kovin pahoillani puolestasi. Koeta jaksaa!
Voimia!
Koita jaksaa!
Kiitoksia osanotoista ja myötätunnosta kaikki kommentoijat! Murheellistahan tää on koko homma...
Anonyymille, joka sait myös negan: tsemppiä!
Voi....toivon teille jatkoon kaikkea hyvää.
Kiitos, anonyymi!
Hei Belly!
Kuinka jakselet? Olet mielessäni!
t. Laura
Laura: Voi ihana, kiitos kysymästä! Mua aina valo piristää ja nyt sen määrän lisääntyessä enimmäkseen oon voinut enimmäkseen mukavasti. :) Me ajateltiin jatkaa näitä hoitoja vasta kesän jälkeen, koska sitä ruljanssia ei haluta nyt tähän häiritsemään vuodenajasta nauttimista... ja ehkä on myös hyvä pitää tauko, sillä se on ilmeisesti viimeinen hoitomme ja sen jälkeen tilanne tulee tuntumaan lopulliselta.
Lähetä kommentti