18.7.2011 | By: Belly

Kaikkemme teimme

Tänään ovuloin? Ehkä - en tiedä ja tuskin kukaan muukaan, mutta näin voimme uskoa.

Tässä kierrossa pääsen taas viime kierron pettymyksen jälkeen toivomaan suuria. Saan parin viikon kuluttua fiilistellä kehotuntemuksiani ennen kuukautisten alkamista. Viime viikolla autettiin raskautumista keskiviikkona ja sunnuntaina ja sitten vielä yllätyksellisesti pisteenä i:n päälle myös tänään. :)
Tänään tuli vähän valkovuotoa ja eikös se voi olla merkki ovulaatiosta... Jos se on merkki siitä niin tarkoittaako se sitä että munasolu tuli jo sen valkovuoden mukana ulos vai että nyt vasta irtoaa..? Eilen saadut siemenet olisivat mielestäni ehkä potentiaalisimpia munasoluni tavoittajia. Ne saattaisivat sattua kohteeseen suurimpana joukkona muutaman "hiljaispäivän" jälkeen ja juuri oikeaan aikaan! Olin eilen niin ylenpalttisen onnellinen oikeanaikaisesta yrityksestä että jäin oikein tapahtuneen jälkeen sängylle selälleni kellimään ja laitoin lantioni alle tyynyjä, jotta aines pääsisi kulkeutumaan oikeaan paikkaan... Höpsöä minulta ehkä, muttei ollut tahtoa tai tarvetta vastustaa tätä taikauskoista(?) tekoa.

Nyt blogin aloitettuani mulla on ollu yllättävän vähän angsteja tän meiän tärppäämättömyyden takia. Olen vähän yllättynyt. Olin ajatellut että täällä voin tehdä tilia asiasta ja itkeä sanallisesti, mutta en ole ainakaan toistaiseksi tuntenut pakottavaa tarvetta. Enkä kyllä valita - parempihan se on niin että voi kevein mielin yrittää. Keväällä mulla oli takkuisemmat ajat, ja väänsin pientä itkuakin pari kertaa kuukautisten alettua. Tuntui ihan toivottomalta. Liekö ystävän vasta-alkanut raskaus vaikuttanut  tuoreeltaan tunteisiini tuolloin, vaikka olinkin myös iloinen hänen puolesta.

Tunnelmakuvan osoite.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti